Harvey Weinsteinin, Bill O’Reillyn, Bill Cosbyn ja Donald Trumpin kerrotaan häirinneen ja saalistavan naisia vuosia, väärin käyttäessään valtaansa rankaisematta onneista ja kuuluisuudesta. Nämä ovat kuitenkin vain muutamia korkeamman profiilin tapauksia miehistä, jotka lopulta jäi tekoon. Tutkimusten mukaan 30–50 prosenttia naisista ilmoittaa seksuaalisesta häirinnästä töissä ja vain pieni osa naisista, jotka kokevat sen, raportoivat siitä.
Naiset ovat jo vuosien ajan joutuneet kestämään tällaista hyväksikäyttöä viranomaisilta. Sitä on monenlaista: seksuaalisen vihjauksen lievyydestä ahdistelun kauhuihin ja pahempaan. Jotkut teot ovat räikeästi laittomia, kun taas toiset ovat vähemmän selkeitä. Amerikan valtavirran kulttuuri näyttää hälvenevän sen tunnustamisessa, suvaitsevaisuudessa ja kannustamisessa misogynistisiin normeihin, jotka lisäävät tällaisten tekojen todennäköisyyttä. Erityisesti tänään tuntuu siltä, että kaikki menee.
Kun työpaikalla olevat naiset asetetaan näihin tehtäviin, useimmat kohtaavat dilemman. Erityisesti jos he tarvitsevat työtä, uusia töissä, riippuvaisia suuresti tehtävästä tai haluavat vain tulla toimeen tai tehdä hyvän vaikutelman, he joutuvat usein mahdottomaan valintaan. Ovatko he jättäneet sen huomiotta, nauravat sille ja menevät yhdessä toimeen? Vai vastustavatko he ja raportoivatko ne? Näillä valinnoilla on usein vakavia seurauksia.
Tietysti seksuaalinen häirintä on epäammattimaista, moraalitonta ja laitonta, eikä sitä pidä suvaita. Mutta kun otetaan huomioon, että se – aivan liian monessa paikassa – voi nainen (tai miespuolinen kohde) vastata? Todennäköisesti väärinkäytöksen kohde on raivoissaan ja petetty ja haluaa ryöstää tai tuntea olonsa traumatisoituneeksi ja kyvyttömäksi puhumaan. Nämä ovat luonnollisia ja sopivia vastauksia. Joten tässä on strategia vastata siihen, että ystävien, työtovereiden tai muiden tukea tarjoavien tulee ottaa huomioon, kun he neuvovat kohdetta.
Kutsun sitä strategiseksi kapinaksi. Tämä on tarkoituksellinen valinta kapinoida strategisesti tällaista kehitystä vastaan tavalla, joka minimoi vahingon väärinkäytetyille säilyttäen samalla maksimaalisen nuhteettomuuden tunteen. Siihen kuuluu oppia vastustamaan systemaattisesti ja peräkkäin lisäämällä valtaa johtavassa asemassa oleville. Seuraavat taktiikat on kerätty psykologiaa ja yhteisöaktivismia käsittelevästä kirjallisuudesta, ja ne esitetään täällä peräkkäin pienestä riskistä korkeaan: vakuuttamisesta vastustukseen vallan mobilisoimiseksi. Ne voivat tietysti olla hyödyllisiä ja tarpeellisia taistellessamme tätä taistelua vastaan, mutta ne esitetään tässä järjestyksessä pienemmästä suurempiin riskeihin.
Vakuutustaktiikka #1: Valita häiritsijän omia etuja. Jos rikos on ensimmäinen tällainen kohtaaminen heidän kanssaan, on mahdollista, että he eivät ole tietoisia siitä, mitä he sanovat tai tekevät.
Be the first to comment