Minua varoitettiin nuorisotyöntekijästä, joka käy käsiksi yllättäen, rintoihin ja takapuoleen

Posted on

Olin kesäteologina pienessä maalaisseurakunnassa 1990-luvun lopulla. Pian työni alettua pari naistyöntekijää varoitteli minua nuorisotyöntekijästä. Hänestä kannattaisi pysyä kaukana, sillä hänellä oli tapana käydä käsiksi yllättäen, rintoihin ja takapuoleen. Tämä oli kuulemma yleisesti tiedossa.

Riparilla tutustuin sitten tuohon nuorisotyöntekijään. Hän oli isokokoinen ja vähän pelottava olemukseltaan, naimisissa, aikuiset lapset. Uskoon hän oli tullut herätyskristillisissä piireissä 1970-luvulla ja jyrkän konservatiivinen uskontulkinta oli hänelle se ainoa oikea. Kuitenkin hän hakeutui tilanteisiin, joissa sai olla lähellä tyttöjä tai koskea heihin.

Pidimme iltapalaveria isosten kanssa keittiössä. Pieni ja hento isostyttö nojasi työtasoon vetolaatikoiden kohdalla, kun mies tuli vetämään laatikoita auki hänen reisiensä vieressä koskettaen häntä. “Mitä sä teet?” “Etsin [jotain] täältä laatikoista.” “No voithan sä pyytää mua siirtymään ensin?!” Tällaisia sattui usein.

Kerran tytöt olivat uimassa, kun mies meni laiturille onkimaan. Tulin rantaan ja näin tytöt järvessä, kukaan ei uskaltanut nousta laiturille. Ihmettelin ääneen, mitä hän tekee laiturilla. Onkii kuulemma. “Ei siellä mitään kaloja ole, kun tytöt on uimassa ja pelottaa kalat pois! Mene muualle onkimaan!” Mies lähti.

Iltaohjelmassa leikittiin leikkiä, jossa nuoret seisoivat jonossa haarat levällään, ja yksi kerrallaan ryömi niistä muodostuneesta “tunnelista” läpi. Nuorisotyönohjaaja kyykistyi lattialle ja otti kuvia alaviistosta jalat levällään seisovista tytötsiä, jotka eivät tietenkään päässeet tilanteesta minnekään.

En osannut tai uskaltanut valittaa nuorisotyönohjaajan käytöksestä minnekään, mutta päivittelin sitä selän takana isosten kanssa. Leirin pappi oli miehen kaveri, myös konservatiivinen mies, eikä olisi tullut mieleenkään, että hänelle puhuminen olisi auttanut mitään. Isoset kertoivat, että jonain aiempana kesänä yhden riparitytön vanhemmat olivat ottaneet yhteyttä kirkkoherraan ja uhanneet oikeustoimilla. Nuorisotyönohjaaja oli kahdenkeskisessä keskustelussa puhunut tytölle “rohkaisevasti” tämän naisellisuudesta ja kehunut, miten hienoa oli, että hän oli kasvamassa kauniiksi naiseksi, jolla on ihanat rinnat. Tyttö oli ollut kauhuissaan ja itkuinen. Juttu oli vaiennettu niin, että kirkkoherra oli puhutellut miestä ja sanonut, ettei hän saa mennä metriä lähemmäs ketään nuorta, ja tähän puhutteluun tytön vanhemmat tyytyivät. Kirkkoherra oli myös vedonnut siihen, että miehellä on perhe ja pitkä ura ja “kohtahan se jää eläkkeelle”. Mutta tämä kaikki on siis toisen käden tietoa, isosilta kuultua.

Inhottavin tapaus leirin aikana sattui rastiradan aikana. Nuoret kiersivät pisteeltä toiselle silmät sidottuina ja toisten taluttamina, ja eri pisteillä oli eri teemoja (olikohan se Kristityn vaellus). Yksi rasteista oli saunalla, jonne oli matkaa, ja tuon välin mies kuskasi nuoren kerrallaan autolla. Reitti kulki lähtöpisteen ohi, ja tähän vedoten mies halusi “piilottaa” kyydittävänsä, etteivät lähtöpaikalla olevat leiriläiset näe että heitä viedään autolla. Mies oli painanut nuorten pään syliinsä automatkan ajaksi ja pitänyt siinä. Nuori oli siis yksin ja silmät sidottuina. Moni kertoi tästä jälkikäteen, mutta miehen selitys “piilottamisesta” oli kai uskottava, koska asiaan ei palattu.”